Olen Jonathan McPhail. Valmennan Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa (VRUA) ja Olympiakoulutuskeskuksessa urheilutieteen aiheita (pääasiassa aiheina ovat fyysinen harjoittelu ja suorituskyky) sekä urheilijoille että valmentajille. Lajeina ovat freeski ja lumilautailu. Olen taustaltani britti, mutta muutin Suomeen vuonna 2015 opiskelemaan urheilutieteen ja biomekaniikan maisteriksi Jyväskylän yliopistossa. Työni ohessa opiskelen tohtoriksi urheilutieteissä keskittyen fyysiseen testaukseen ja akatemia- ja maajoukkueurheilijoiden kehittämiseen.
Freeski ja lumilautailu edellyttää joukon teknisiä, taktisia ja psykofyysisiä vaatimuksia. Hallitakseen ja oppiakseen uusia temppuja urheilijat oppivat tarkan tekniikan, mikä korostaa hallintaa, ajoitusta ja kehon suuntausta. Vaikka tämä vaatii jonkin verran liikkuvuutta, voimaa ja voimaa, monet urheilulajit pitävät freestyle-lumilautaa ja freeskiä ensisijaisesti teknisinä lajeina.
Tästä syystä urheilijat ja heidän valmentajansa keskittyvät pääasiassa taitojen hankkimiseen ja hiomiseen sekä temppujen säätelyyn lumella, samalla kun he ottavat huomioon emotionaalisen kuormituksen, jota nämä urheilijat voivat kokea vakavien loukkaantumisten riskin vuoksi.
Urheilulajit ovat suhteellisen "uusia", joten urheilijoiden opettelemissa ja suorittamissa tempuissa tapahtuu jatkuvasti paljon edistystä. Lisäksi urheilijoilla on usein suuri autonomia ja paljon yksilöllisyyttä suorituksissa. Myös teknisten temppujen suorittamisen subjektiivista "tyyliä" pidetään usein erittäin tärkeänä. ”Tyylin” avulla yritetään saada temppu näyttämään hyvältä, ja se on usein yhdistelmä luovuuden yhdistämistä tietyissä kehon asennoissa olemiseen tempun suorittamisen aikana.
Toinen lumilautailun ja freeskin ainutlaatuinen piirre on lumella oleminen ja vaihtelevan sään olosuhteet!
Tämä riippuu yksittäisistä urheilijoista ja valmentajista, joiden kanssa työskentelen sekä ja kauden ajankohdasta. Konteksti on avainasemassa! Mielestäni valmentajien ja tukihenkilöstön tulisi mahdollisuuksien mukaan yrittää tutustua urheilijoihinsa ja yrittää ymmärtää mikä heille toimii (tai saattaa toimia), ja sitten soveltaa sopivimpia toimenpiteitä. Tämä ei ole toisinaan helppoa! Esimerkiksi jotkut urheilijat saattavat joutua priorisoimaan kehittämistä temppujen valinnan, riskinottokyvyn, psykologisen valmistautumisen, ravinnon tai ehkä voima- ja kuntoharjoittelun suhteen. Tavoitteena on pohtia näitä näkökohtia tehokkaasti ja samalla varmistaa laadukas lumiharjoittelu!
Uskon, että on tärkeää yrittää kehittää tarvittavia valmennustaitoja ja soveltaa sopivimpia interventioita huomioiden konteksti ja yksilö verrattuna lukittautua tiettyyn valmennusfilosofiaan. Pidän itse viitekehyksestä, joka pohjautuu tutkimukseen. Siinä tutkittiin valmentajien ja valmentamisen käytäntöjä sekä kehitystyötä. Nämä valmentajat olivat menestyneet useissa Olympialaisissa. (linkki tutkimukseen: Lara-Bercial and Mallett, 2016).
Tällä hetkellä akatemian freeski- ja lumilautajoukkueissa Qridi Sportin vaikuttavimmat toiminnot ovat suhteellisen yksinkertaisia: kalenterin suunnittelu- ja harjoitussisältötoiminnot sekä osallistuvien urheilijoiden listaus. Tämä auttaa valmentajia rakentamaan kausisuunnittelua, harjoituslohkoja, kilpailuja ja kokonaisrakennetta tehokkaammin. Tämä säästää ja vapautttaa muuten logistiikkaan käytettyä aikaa, jota voidaan soveltaa valmennusinterventioihin ja muihin opiskelijaurheilijoiden kehittymisen kannalta lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä tärkeiksi katsottuihin asioihin.
Valmentajien, urheilijoiden ja muun henkilöstön tottuessa Qridiin ja harjoitusten seurantaan alamme tutkia muiden toimintojen ja valmennustekniikoiden soveltamista Qridissä. Haluamme soveltaa asioihin ja toimintamalleihin mitkä ovat laadukkaita vertaisarvioituja tutkimuksia, ovat päteviä ja voivat antaa positiivisen tuloksen urheilijoihimme ja käytänteisiimme VRUA:ssa.
Kiitos haastattelusta Jonathan ja kaikkea hyvää valmennukseesi!
Lisätietoa Vuokatti-Rukan Urheiluakatemiasta:
http://vrua.fi