Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu (EKLU) on liikunnan aluejärjestö, joka toimii neljällä toimialalla. Sen painopisteinä ja rooleissa ovat aikuisten terveysliikunta, seurakehittäjä, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä sekä urheiluakatemiatoiminta. EKLU:n urheiluakatemian koordinaattorina toimii Elina Sinisalo, joka kertoi kertoi seurojen ja urheiluakatemian yhteistyöstä, Olympiakomitean verkostosta akatemioiden kanssa ja Qridi Sportin hyödyntämisestä EKLU:n toiminnassa.
EKLU toimii monipuolisesti alueensa hyväksi. Koordinaattori Elina Sinisalo korostaa vahvaa yhteyttä alueen seuroihin ja luonnollista yhteistyötä, joka syntyy seurojen ollessa aluejärjestön jäsenseuroja. Yhteistyö seurojen kanssa on siis keskeistä EKLUn toiminnassa, etenkin urheiluakatemiatoiminnassa kun alueella ei ole omaa valmennuskeskusta.
Elina Sinisalon päivittäisiä tehtäviä ovat arjen sujuvuudessa helpottaminen, tilojen varaukset, valmentajien tukeminen, kaksoisura- ja verkostotyö. Urheiluakatemiatoiminnassa keskeistä on myös urheilijapolun edistäminen laadukkailla kursseilla ja sisällöillä. Lukuvuosi toimii paljon tekemisen rytmittäjänä: esimerkiksi elo-syyskuussa on paljon sitä, että toiminnot alkavat rullata ja sitten keväällä vedetään yhteen edellinen lukuvuosi ja edistetään seuraavan lukuvuoden valmistelua.
Koordinaattori Elina Sinisalo kertoo omasta polustaan EKLU aluejärjestöön: “Itse asiassa minulla tänä vuonna tuli kymmenen vuotta täyteen EKLUssa. Se, miten olen päätynyt tänne töihin on, että Jyväskylässä olen opiskellut liikuntatieteellisessä ja valmistunut vuonna 2009. Sitten olen aikoinaan tullut salibandyn perässä pelaamaan tänne Etelä-Karjalaan. Kerkesin asua muutaman vuoden täällä kunnes tuli haku tähän oma-alan työpaikkaan. Sitä kautta olen päätynyt EKLU:n aluejärjestöön.“ Tämä työ on tarjonnut hänelle mahdollisuuden vaikuttaa alueen liikunta- ja urheilutoimintaan monipuolisesti.
Sinisalo kertoo, että yhteistyö akatemioiden kanssa on hyvin johdettua Suomen Olympiakomitean suunnasta. Sieltä tulevat toiminnan ohjeistukset, tavoitteet ja kriteerit tekemiselle. Akatemioiden rooli on jalkauttaa ne omaan arkeen. Tämä on luonnollista, koska alueellisesti ihmiset tietävät parhaiten sen miten toiminnot ovat paikallisesti tehtävissä. Tekemistä tukevat vuosikellon mukaiset yhteiset tapaamiset ja noin kerran kuussa on kokoontuminen, joissa mukana ovat akatemiat, Olympiakomitean ja lajiliittojen toimijoita. Koordinaattori Sinisalo kuvailee tätä hyväksi rakenteeksi valtakunnalliseen verkostotyöhön.
Keskeinen osa Suomen Olympiakomitean ja akatemioiden yhteistyössä on laadukkaiden 'Kasva ja Kehity Huippu-urheilijaksi' -sisältöjen jalkauttaminen urheilijoille.
EKLU:ssa tämän edistämiseksi on hyödynnetty Qridi Sport -palvelua. Sinisalo on kokenut Qridi Sportin hyväksi työkaluksi, koska se mahdollistaa näiden urheilijan kokonaisvaltaisten teemojen jalkauttamisen ihan käytännön tasolle. Sinisalo kiteyttää asian tarkemmin näin: “Meillä aikalailla se teemoittelu on tullut sen 'Kehity Huippu-urheilijaksi' -materiaalin kautta, ja siinä on ollut elämänhallintataidot, sitten on kaksoisura-ajattelu, psyykkiset taidot ja nyt ollaan menossa fyysinen harjoittelu ja lajianalyysi teemoissa. Sitten keväällä tulee vielä ravitsemus, ja urheilijan brändäys sekä some-viestintä.”
Erityisesti 'Kehity Huippu-urheilijaksi' -kurssi toiselle asteelle on se, mihin Qridi Sport on toiminut oppimisalustana. EKLU:ssa on hyödynnetty niitä kyselyitä, jotka ovat Qridi Sportissa valmiina, tai sitten on tehty itse sisältöjä Olympiakomitean 'Kehity huippu-urheilijaksi' -materiaalista. Käytännön tasolla EKLU:ssa se on toteutettu niin, että heillä on aina lukioperiodien mukaan alustus aiheeseen, ja sitten sen jälkeen nuoret tekevät itsenäisesti näihin liittyviä tehtäviä.
Keskustelun siirtyessä kehitysmahdollisuuksiin Sinisalo korostaa entisestään verkostomaista toimintaa. Yhteistyöllä ja resurssien tehokkaalla jakamisella voidaan tukea nuoria urheilijoita parhaalla mahdollisella tavalla, kuten koordinaattori Sinisalo tämän sanoittaa: “Resurssit eivät varmaan miltään saralta ole kauheasti lisääntymässä, ei valtion, ei kuntien eikä välttämättä perheiden kukkaronkaan puolesta, joten kyllä on tärkeä löytää ja vahvistaa sellaisia yhteisiä toimintatapoja missä olemassa olevat resurssit saadaan kaikista parhaiten yhteisen keskustelun ja näkemyksen avulla parhaiten yhteiskäyttöön.”
Verkostomaisesta toimintatavasta Sinisalo jakaa esimerkin opinto-ohjauksesta. “Esimerkiksi opinto-ohjauksessa olisi suositeltavaa tehdä yhteistyötä koulujen ja urheiluakatemian välillä välttäen päällekkäistä työtä. Tärkeää on saada ihmiset ymmärtämään, että olemme kaikki saman asian äärellä ja pyrimme edistämään yhteisiä visioita urheilijoiden parissa, kukin omassa roolissaan.” Sinisalon näkökulma on rohkaiseva, koska siinä asiaa lähestytään sen kautta miten asioita voidaan tehdä paremmin sillä osaamisella ja resursoinnilla, jotka ovat jo olemassa.
Elina Sinisalo kokee toisaalta onnistumisiaan siinä, kun urheilijat saavuttavat omia tavoitteita, valmentajat saavat tarvitsemaansa apua ja valmennusprosessit kehittyvät. Hänen näkemyksensä mukaan tärkeää myös kuitenkin on, että urheilijat saavat arvokasta pääomaa elämäänsä urheilun parissa, ei pelkästään kilpailumenestysten mittarilla. “Onnistuneet urheilijatarinat ovat tietysti sellaisia, jotka ovat tärkeitä, mutta en kuitenkaan ajattele, että se pärjääminen on ainut mittari tai edes ainoa tavoiteltava asia. Ajattelen ehdottomasti, että matkalla sitä oppia kertyy ja nuoret saavat arvokasta pääomaa elämäänsä urheilun parissa“, Sinisalo kiteyttää osuvasti.
Elina Sinisalon näkemykset tuovat esiin EKLUn monipuolisen toiminnan, seurojen kanssa tehtävän tiiviin yhteistyön ja selkeän vision toiminnan kehittämiselle, jossa hyödynnetään myös digitaalisia työkaluja.
Kuvat: Essi Kultanen
Haastattelija: Toni Eskola
Lisätietoja urheiluakatemia EKLU:n toiminnasta: www.eklu.fi/urheiluakatemia/