Valmentaminen on monimuotoista ja syvällistä työtä, jossa yhdistyvät intohimo lajiin, ymmärrys pelaajien yksilöllisiin tarpeisiin ja pitkäjänteinen kehitystyö. Haastattelin OLS jalkapalloseuran valmennuspäällikköä, Ari Seppälää, saadaksemme paremman käsityksen siitä, mitä valmentaminen käytännössä tarkoittaa ja mitkä ovat sen keskeiset periaatteet.
Seppälän vastuualueella on 11-15 vuotiaiden kilpajoukkuetoiminnan kehittäminen. Tehtävänä on luoda pelaajille mahdollisuus kasvaa ja kehittyä niin, että he voivat lyödä itsensä läpi aikanaan ammattilaisjoukkueessa. "Valmentamisessa on kyse kahden ihmisen kohtaamisesta. Valmentajan tärkein tehtävä on tarjota aikaa ja tukea pelaajille sekä rakentaa toimintaympäristö, jossa pelaajat voivat kehittyä", Ari korostaa. Hän näkee valmentamisen ytimenä pelaajan kohtaamisen ja ymmärtämisen.
Ari Seppälä on ollut valmennuksen parissa yli 35 vuotta ja hänelle valmentaminen on ollut ennen kaikkea intohimoa ja pelaajien auttamista. Hän muistelee uransa alkua vuonna 1988, kun hänen isänsä työkaveri pyysi häntä valmentamaan 7-vuotiaita lapsia Kirkkonummella. Tämä kokemus sytytti Ariin pysyvän innon valmentamiseen. Vuodesta 1999 alkaen Seppälä on ollut täysipäiväisesti palkallinen valmentaja. Ensimmäinen pesti oli Palloliiton Uudenmaanpiirin valmennuspäällikkö.
Valmennuspäällikön arjessa tärkein tehtävä on tukea valmentajia harjoituksissa ja peleissä. Ari osallistuu joukkueiden harjoituksiin ja peleihin, seuraten pelaajien ja valmentajien toimintaa: "Tärkein tehtäväni on tukea valmentajia harjoituksissa ja peleissä. Suurin työaikani menee siihen, että olen iltaisin seuraamassa joukkueiden harjoituksia ja auttamassa valmentajia heidän toivomallaan tavalla. Samalla tavalla olen peleissä ja turnauksissa seuraamassa pelaajia ja valmentajien toimintaa. Se on minun tärkein tehtäväni." Lisäksi Ari työskentelee toimistolla mahdollistaen toiminnan, etsien valmentajia joukkueisiin, luoden harjoitusolosuhteet ja -suunnitelmat harjoitusvuoroihin. Yhteisen valmennuksellisen linjan luominen on myös tärkeä tehtävä seuran valmentajien kanssa.
Kun kysytään, mitä ominaisuuksia 11-15-vuotiaiden jalkapalloilijoiden tulisi omistaa, Ari korostaa kuitenkin enemmän intohimoa lajiin ja nautintoa pelaamisesta. Tärkeää on, että pelaaja kokee harjoittelun osaksi arkea ja nauttii siitä. Ari huomioi myös, että vaikka tavoitteena olisi huipulle pyrkiminen, harjoittelun täytyy olla pelaajille luontainen osa elämää. "Jos pyritään huipulle, niin toistoja tulee olla todella paljon. Sen takia jos harjoittelu tuntuu vain harjoittelulta, niin kukaan ei jaksa tehdä sitä riittävästi. Mutta jos harjoittelu on osa pelaajan elämää ja harjoittelu antaa nautintoa, niin silloin sitä todennäköisesti tulee tehtyä myös riittävästi", pohtii valmennuspäällikkö Seppälä. Pelaajan omasta kiinnostuksesta ja palosta lähtee usein liikkeelle se aito motivaatio.
Kun kysytään huippupelaajista, Ari korostaa, että ammattilaiseksi tulemista ei voi ennustaa varhaisessa vaiheessa. Ari kiteyttää asian erinomaisesti: “Tähän on helppo vastata. Sen tietää sitten kun pelaajan ura on loppu. Sitten me tiedetään että tuliko pelaajasta ammattilainen ja voidaan analysoida pelaajan uraa. Emme voi tietää sitä aikaisemmin.” Pelaajan polku huipulle voi olla monenlainen, ja tulevaisuuden ammattilaiset ovat usein niitä, jotka ovat saaneet mahdollisuuden kehittyä oikeanlaisessa ympäristössä.
Valmennuspäällikkö Seppälä kertoo kaksi erilaista esimerkkiä: “On esimerkkejä sekä siitä, että on ollut lapsena jo erottuva ja toisaalta myöhemmällä iällä tehnyt ison loikan. Esimerkiksi Mika Väyrynen oli jo 6-vuotiaana erottuva pelaaja. Toinen ääripää esimerkki on Berat Sadik, joka pelaa Kyproksen liigassa maalintekijänä. Hänestä ei vielä ammattikouluikäisenä kukaan pystynyt sanomaan minkälainen jalkapalloilija kaverista tulee. Berat Sadikin nousun jälkeen en ole käyttänyt enää sekuntiakaan sen miettimiseen pelaajan kohdalla, että tuleeko hänestä ammattilainen vai ei. Minun tärkein tehtävä on luoda pelaajalle sellainen harjoittelun arki, että pelaajat voivat kehittyä.”
Valmentamisen ja jalkapallon kehityksen suhteen Ari näkee, että peli on muuttunut ja tulee muuttumaan entistä enemmän. Pelaajien perusvalmiuksien tulee olla korkealla tasolla, ja pelipaikkasidonnaisuus vähenee. Jalkapallo kehittyy monipuolisempaan suuntaan, missä painotetaan pelitilanteita ja niiden hallintaa pelipaikan sijaan.
OLS Jalkapalloseura hyödyntää valmennustyössään Qridi Sport -valmennustyökalua, joka mahdollistaa pelaajakehityksen seuraamisen ja analysoinnin pidemmällä aikavälillä. “Kaikista tärkein on se, että pystymme todentamaan tulevaisuudessa sitä mitä olemme tänään tehneet. Voimme tarkemmin analysoida sen mitkä ovat vaikuttaneet positiivisesti ja mitkä ovat sellaisia käytänteitä millä ei ole ollut kovin positiivista vaikutusta pelaajien kehittymiseen. Laadukkaassa urheiluseuratoiminnassa pitää pystyä näkemään pitemmällä aikavälillä”, Seppälä tietää. Tiedolla johtaminen ja pelaajien kehittymisen todentaminen ovat tärkeitä tekijöitä seuran toiminnassa. Tietoa halutaan hyödyntää toiminnan kehittämiseen.
Ari Seppälä kokee onnistumisen hetkinään valmentajana ne tilanteet, kun hän kohtaa entisiä pelaajiaan ja saa heiltä kiitosta. Lisäksi merkityksellistä on, kun pelaajat ovat pitkäjänteisesti ja intohimolla mukana lajissa, ja kun pelaajien ura jatkuu jalkapallon parissa myös heidän omien lastensa kautta.
Valmennuspäällikkö Ari Seppälä osoittaa haastattelun aikana, että valmentaminen on ennen kaikkea ihmisten kohtaamista, ymmärtämistä ja sitoutumista pelaajien kehittymiseen. Hänen tarinansa heijastaa syvää intohimoa ja omistautumista valmentamiseen sekä pelaajiin, ja se osoittaa, miten tärkeää on luoda pelaajille ympäristö, jossa he voivat kukoistaa ja kehittyä lajin parissa.
Lisätietoja OLS Jalkapallon toiminnasta:
https://ols.fi/jalkapallo/